Suomalaisen insinöörikoulutuksen juhlaa

Insinööri Salmensaari luennoi rakennusteknillisellä jatkokurssilla Helsingissä 1945 (kuvalähde: Työväen Arkisto)Lokakuun ensimmäinen viikko 2012 oli omistettu insinööreille ja 100-vuotiaalle insinöörikoulutukselle. Juhlavuosi huipentui Tampereella valtakunnalliseen pääjuhlaan ja kouluttajien pedagogiseen foorumiin.

Tapahtumissa oli tuhansia osallistujia: insinöörejä vuosikymmenien varrelta, opiskelijoita ja opettajia, työelämän edustajia ja yhteiskunnan vaikuttajia. Juhlaviikon järjestelyistä vastasi Tampereen ammattikorkeakoulu, jonka insinööriopiskelijat pääsivät osalliseksi tästä historiallisesta vaiheesta oman teemaviikkonsa myötä.

Juhlavuotta seurattiin myös blogin ja Facebookin välityksellä.

 

100 vuotta, 100 000 insinööriä

”… jotain on tehtävä niitten nuorukaisten hyväksi, jotka lyseosta lähteneinä eivät pyri korkeakouluihin, vaan haluavat kääntyä käytännöllisille aloille.” (Komiteamietintö vuodelta 1907)

Näillä ajatuksilla lähdettiin luomaan teknisille aloille koulutusta, josta sadan vuoden aikana on muotoutunut nykyinen insinöörikoulutus.

Tampereen teknillisen opiston neljä ensimmäistä ammattiosastoa olivat huonerakennus, konerakennus, sähkötekniikka ja tehdasteollisuus. Tänään Suomessa on 22 ammattikorkeakoulua, joissa on tarjolla yhteensä 32 insinöörin tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa: biotekniikasta veneisiin, kemiasta mediaan, maanmittauksesta tuotekehitykseen.

Sadan vuoden aikana on valmistunut yli 100 000 insinööriä. Heidän työpanoksellaan on ollut ratkaisevan tärkeä merkitys koko Suomen kehittymiselle sekä taloudelliselle ja kansainväliselle menestymiselle.

 

Uusimmat artikkelit

Lemminkäisen Timo Kohtamäki: Mallintaminen muuttaa tulevaisuuden rakentamisen

Mallintaminen, teknistyminen ja energiavaatimukset muuttavat rakentamista tulevaisuudessa. Kun kilpailu osaajista kiristyy, haluavat työnantajat osallistua yhä enemmän insinöörien koulutukseen, arvelee Lemminkäisen toimitusjohtaja Timo Kohtamäki.

Timo KohtamäkiRakentaminen ja rakennusteollisuus työllistävät noin neljännesmiljoona suomalaista, ja joukkoon mahtuu melkoinen määrä myös insinöörejä. Suomessa koko 1900-luvun jatkunut kaupungistuminen on yhä käynnissä, mikä ilmenee muun muassa uusien asuntojen tarpeena kaupungeissa.

”Samaan aikaan rakennuskanta ikääntyy eikä enää vastaa asumisen ja työnteon tarpeita teknisen laatutason ja esimerkiksi energiatehokkuuden suhteen. Korjausrakentamisen kasvu tulee jatkumaan vakaana vielä pitkään. Samalla rakennuksiin lisätään merkittävästi teknisiä järjestelmiä ja automatiikkaa”, arvioi Lemminkäinen Oy:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki.

Tulevaisuuden rakentaminen on siis yhä teknisempää, ja järjestelmät yhä monimutkaisempia. Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtaja Kohtamäki uskoo, että mallintamisen yleistyessä koko rakentamisprosessi ja sen myötä tuottavuus tulevat muuttumaan merkittävästi.

”Rakentaminen, rakennukset ja liikenne kuluttavat 60 % energiatarpeestamme. Näin ollen vastuullisuuden teemat tulevat korostumaan rakentamisessa”, toimitusjohtaja aavistelee.

Kaupunkien jatkuva kasvu aiheuttaakin haasteita erityisesti liikennejärjestelmille. Kohtamäen mielestä oivan mahdollisuuden väylien rakentamiseen ja muun muassa pysäköinti- ja liikunta- ja teknisten tilojen sijoittamiseen tarjoaa maanalainen rakentaminen.

Insinööreiltä odotetaan uskallusta

Rakentaminen tarjoaa laajan kirjon työtehtäviä, ja Kohtamäen mukaan työnantajat odottavat insinööreiltä jatkossakin ennen kaikkea vankkaa perusosaamista.

”Koulutus luo perustan uuden oppimiselle, mutta lisäksi tarvitaan halua ja uskallusta tarttua uusiin haasteisiin. Rakentaminen on yhä enemmän myös yhteistyötä. Siksi ihmissuhde- ja esimiestaidot korostuvat”, Kohtamäki huomauttaa.

Hänen mielestään alan yritysten ja ammattikorkeakoulujen tulisi tehdä nykyistä enemmän konkreettista yhteistyötä sekä opintokokonaisuuksien suunnittelussa että varsinaisessa opetuksessa.

”Uskon, että yrityksillä on halua tarjota muun muassa harjoittelupaikkoja ja opinnäytetöitä, ja myös itse opetusta. Yritykset näkevät toiminnan investointina alan tulevaisuuteen sekä erinomaisena rekrytointikanavana, kun kilpailu parhaista osaajista tulevaisuudessa yhä kiristyy”, Kohtamäki

Timo Kohtamäki on mukana keskustelemassa insinöörikoulutuksen merkityksestä valtakunnallisen 100-vuotisjuhlan juhlapaneelissa Tampere-talolla 5. lokakuuta.

Lue myös: ”Tarpeet tahdittavat teknologiatyön tulevaisuuden Suomessa

  1. Tarpeet tahdittavat teknologiatyön tulevaisuuden Suomessa Vastaa
  2. Suomenkielisen insinöörikoulutuksen alkutaival Helsingissä Vastaa
  3. Insinöörikoulutus 100 vuotta, osa 5/5 Vastaa
  4. Ihme nimeltä insinöörinainen Vastaa
  5. Insinöörikoulutus 100 vuotta, osa 4/5 Vastaa
  6. Insinöörikoulutus 100 vuotta, osa 3/5 Vastaa
  7. Insinöörikoulutus 100 vuotta, osa 2/5 Vastaa
  8. Pelastaako insinööri maailman? Vastaa
  9. Insinöörikoulutus 100 vuotta, osa 1/5 Vastaa